Jep, jotain on nyt vihdoin valmiina!
Tämä projekti on opettanut paljon. Ensinäkin, se mitä kuvittelee tekevänsä ei lopulta pidä paikkaansa. Remontti turpoaa ja paisuu kuin pullataikina. Toiseksi: fiksusti suunniteltu budjetti ei toteudu vaan sen voi kertoa ainakin kahdella, todennäköisesti kolmella. Kolmanneksi remonttiin kannattaa varata aikaa ja hermoja, heikkohermoiset hätähousut kannattaa häätää muualle, jotta voi keskittyä itse remonttiin.
Tässä ensimmäisenä detali kuvia vessasta. Kerrostalon vessat valitettavasti kaikuvat ikävästi ja naapurit voivat jakaa ääniefektit keskenään. Suunnittelin tällaisen pienen "kaiku siepparin" vessan kattoon ja seinään. JA SE TOIMII! :) Kankaan ja seinän välissä on pieni rako ja kankaan ja katon välissä on hieman vanua. Eipä enään pauku meidän vessassa. Tai jos paukkuu niin koko talo ei sitä kuule.
Tämä omituisen keltainen kuva on samasta tilasta, katto-osio.
Toinen hitaasti ja hartaasti toteutettu osio tässä mini vessassa on lattia. Alkuperäinen lattia oli kamala vihertävä muovimatto. Mietin pääni puhki mitä lattialle voisi tehdä kun en halunut sitä laatoittaa. Vessassa ei ole lattiakaivoa koska se on vain sellainen pönttö lavuaari koppero. Löysin eräästä rautakaupasta "laminaattia" joka itseasiassa on täysin muovia olevaa 2 mm paksua lautaa/levyä/luiskaa. Tämän levyn alapuoli on tarraa ja se on melkoisen pehmeää käsitellä. Mutta mikä parasta sen voi asentaa tilaan jossa mahdollisesti on myös vettä. Tosin tämä ei todellakaan ole mikään kosteantilan lattia. Tämä levy on oikealta puolelta kuvioitu kuin aito lauta ja sen pinta on röpelöinen, mutta siitä ei tule tikkuja :) Asennuksessa lattialle levitettiin ensin praimeri joka sai kuivaa niin kauan että se oli väritön. Sen jälkeen vain levyä asennettiin vieri viereen tiukasti painaen. Pöntön kohta oli todella haastava, jotta sen sai siististi leikattua reunan mukaan. Lopullinen viimeistely tehtiin tietty jalkalistoin. Lopputulos, aivan ihana!
Eteinen koki myös melkoisen muodonmuutoksen. Monta vuotta niitä seiniä onkin tullut katseltua. Nyt niissäkin on jotain ihan mukavaa katseltavaa. Siispä tämä samainen muovilevy kuin vessassa, mutta vain täysin eri värisenä on nyt seinässä. Lopputulos on kuin paneeli, mutta kestää hyvin kolhuja eikä naarmuunnu. Seinien peseminen ja edellisten viritysten jättämät kolot ja niiden paikkaaminen vei yllättävän paljon aikaa. Paklaamisen ja hiomisen jälkeen tuli sellainen ole ettei näihin seiniin ihan heti paukutella reikiä. Jotain oli nyt sitten kuitenkin laitettava ettei ihan kaljuksi koko tila jää. Tässäpä nyt tämä kohde.
Kuvassa on pieni kulma eteisestä ja vähän keittiötä. Pitkän etsimisen jälkeen löysin kivan seinään kiinnitettävän pikku lootan, johon voi nostaa postit. Toinen hauska löytö yllättävästä paikasta on tämä seinään liimattava tarra. Pakkauksessa lukee, että se on helppo kiinnittää ja sen voi myös helposti irrottaa. Joo joo, se irrotus lupaus kyllä pitää paikkansa, mutta kiinnittäminen ei sitten ollutkaan ihan niin helppo. Seinän pinta on siis maalattu telalla, eikä se ole karkea, hieman röpelöinen, mutta ei paljon. No kun aloin hinkata tekstiä seinän pintaan, niin se ei millään meinannut tarttua kiinni. Lopulta 1,5 tunnin jälkeen teksti oli seinässä. Apuvälineenä käytin taipuisaa paistinlastaa ja tytär hinkkasi toisella lastalla vieressä. Siinä se nyt on. Tosin lähes joka kerta kun kuljen tästä ohi joudun kynnellä painamaan muutamaa sitkeästi irti pyrkivää kohtaa.
Vanhan peilin päälle kiinnitin kaksi pahvikirjainta jotka myös maalasin. Nyt siinä lukee C Y, (see you) että silleen.(Idean näin lehdestä) Vielä on muutamia juttuja kesken, mutta ne joutuvat vielä odottamaan tavaroiden toimitusvaikeuksien vuoksi jonkin aikaa. Hitaasti hyvä tulee :)
