Kuka tämän kaiken takana on...

Oma kuva
Helsinki, Finland
Olen ideaähkyyn taipuvainen itseoppinut puuhaaja. Tervetuoloa katsomaan näppien tuotoksia. I'm a self-taught entrepreneur, interested in handi craft and somethimes overwhelmed with new ideas. Lately I've been keen on making purse organizers/pouches. But I also keep on making jewellery. Both purse organizers and silver chains are ”taylor-made.” So that each customer gets just the kind he/she wants. All my silver jewellery is sold by order and imprinted . Let me know if you want to order for your self or as a present a pouch or a piece of my jewellery. My e-mail address is anin@welho.com

perjantai 13. maaliskuuta 2015

Puput valtaavat työhuonetta hurjalla vauhdilla

Kaamos taittui ja jee alan jälleen olemaan oma itseni. Aurinko on paistanut muutaman päivän ja vihdoin myös on flunssa taittunut.

Löysin ihanan pupun ohjeen ja niitähän olen nyt sitten ommellut useamman kappaleen. Vielä on tulossa eri versioita, ainakin olen niin suunnitellut. Tosin nyt alkaa niitä ideoita taas puskemaan päähän joten saa nähdä mikä idea vie aina voiton.

Tässä pääsee näytille pupu joukko.

Onnettoman näköinen alku, mutta lopputulos on mahtava!


Tässä on Nestori pupu joukon ensimmäinen. Maireena työhuoneen kaaoksessa. Lappuhaalarit päällä jalka reteesti laatikon reunalla. Korvien reunassa on rautalankaa joten niiden asentoa voi väännellä mielialan mukaan.


Nestori sai kaveriksi Noora Armaadan. Vieno kaino pupu jolla on pitsireunaiset pitkät alushousut.


Yhdessä on mukava istuskella vaikka seisoakkin voi.


Eihän kahta ilman kolmatta. Tsadaa täältä saapuu Elmeri farkkuasussaan valmiina matkaan, ihan minne vaan.


Elmerille piti saada myös nätti kaveri koska onhan se tylsää yksinään reissata. Tämä pikku pupu on ballerina pimu, Siiri. Siiri tietää mitä tahtoo ja taipuu suuntaan jos toiseen tarpeen vaatiessa jos hän haluaa. 




Näitä pupuja on kiva virittää eri asentoihin samalla kun yrittää venytellä omia jäykkiä lihaksia. :)

Loppuhuipennuksena koko pupukööri yhdessä odottamassa tulevaa.



Nyt täytyy taas ryhdistäytyä ja ruveta ompelemaan kevät myyjäisiin muitakin juttuja kuin näitä pupuja.

Tässä yksi maistiainen kevät myyjäisten tuotteista.


Lisää tulee sitä mukaan kun näpit ehtii valmistaa.

Paras juttu kuitenkin on vielä kertomatta, minusta tulee kesällä mummo!

Saatta olla että tulevat ompelu intressit suuntaavat tuohon vauva maailmaan. :)


Hitaasti lähtee tämän mamman touhut liikkeelle

Kaamos, tuo valoton aika, kylmää pimeätä ja flunssa lisäämään kurjuutta. Ei kiva, mutta kesää kohti ollaan menossa ainakin kalenterin mukaan.

Olen yrittänyt virittää itseäni hereille ja vireille ja luovaksi ja vaikka miksi vaikkakin se tuntuu niin vaikealta.

Yritys lähti käyntiin hankkimalla herkkiä kankaita Sinellistä. Sain tilauksen tehdä perhosköynnöksen vaaleanpunaisista herkistä kankaista ja tässä kankaita joita löysin. Samalla tuli kyllä ostettua paljon muitakin kankaita mutta niistä lisää myöhemmin.


Perhosten ompelu oli rentouttavaa puuhaa, kevyitä herkkiä kankaita on mukava ommella. Perhosten sisään tuli hieman vanua jotta ne näyttävät kolmiuloitteisilta. Koko köynnöksen pituus on 3,5 m mutta se on perhosen kevyt. :) Tilauksen tekijä ripusti tämän köynnöksen olohuoneen ikkunan eteen ilahduttamaan pikku prinsessoja ja äitiä. Isä on tyytynyt kohtaloonsa ja iloitseen naisvaltaisen kodin romanttisesta tunnelmasta.


Tein perhosia melkoisen parven ja nyt niistä on valmistumassa jotakin ihan uutta versiota. Näillä perhosilla jos joillain pitäisi päästä keväisiin tunnelmiin ellei vilkaise ulos ikkunasta.

Vilkaisin ulos, ei hitsi! Pimeää märkää tuulista, mikä talvi tämä oikein on mietin ja rupesin miettimään uusia puuhia jotta ulkoilma ei kaada totaaliseen lamaannukseeen.

Johan löytyi hauskoja juttuja...

Burn out käsitöitä tekemällä

Jännää kuinka voi itse aiheuttaa burn outin tekemällä käsitöitä. Näin minulle kävi vuoden lopulla. Huomasin vain kuinka luomisvirta putosi miinuksen puolelle ja työhuone pölyttyi rauhassa. Tammikuussa hieroin silmiäni keskellä kaamosta ja huomasin että joululahjapaperirullat ovat vielä siellä sun täällä pöydillä teippien ja nauhojen kanssa. 

Ryhdistäydyin hetkeksi kun tein rakkaalle siskolleni valmistujaislahjan. Raivasin tilaa hopean työstön työkaluille, tosin ensin tein valtavan etsintäoperaation jotta löysin kaikki jemmassa olevat puristimet ja sahat ym.

Löysin ihanan ketjumallin joka sopii siskolleni täydellisesti. Ketjun nimi on tupla spiraali. Se on näyttävä mutta ei kuitenkaan liian krumeluuri.


Tässä ranneketju jossa laatta Tradar. Siskoni valmistui tradenomiksi ja siitä syystä tämä Tradar komeilee korussa. Kuvassa rannekorun takana on pitkä ketjumytty. Kaulaketjun pituus on 80 cm. Näiden ketjujen tekoon kului yli 15 metriä 1mm paksuista hopealankaa. Renkaan AR on 5mm. Eli jokunen sata rengasta tuli punottua yhteen, mutta rakkaalle siskolle sen tekee mielellään.

Halusin pakata korun arvoiseensa rasiaan ja näinpä rakentelin suklaarasiasta korurasian.





Sisko oli oikein onnellinen ja tyytyväinen saamaansa lahjaan. Onnellinen olin minäkin, burn out oli selätetty, vai oliko sittenkään...