Kuka tämän kaiken takana on...

Oma kuva
Helsinki, Finland
Olen ideaähkyyn taipuvainen itseoppinut puuhaaja. Tervetuoloa katsomaan näppien tuotoksia. I'm a self-taught entrepreneur, interested in handi craft and somethimes overwhelmed with new ideas. Lately I've been keen on making purse organizers/pouches. But I also keep on making jewellery. Both purse organizers and silver chains are ”taylor-made.” So that each customer gets just the kind he/she wants. All my silver jewellery is sold by order and imprinted . Let me know if you want to order for your self or as a present a pouch or a piece of my jewellery. My e-mail address is anin@welho.com

sunnuntai 21. helmikuuta 2016

Maailman paras porkkanakakku, ei siis yhtään liioteltuna



Eräänä kauniina päivänä varasin kiireisestä rasvojen valmistus aikataulustani aikaa leipomiseen. Meille oli tulossa lapsenlapset perheineen sekä vanhempani kylään. Paikalla tulisi siis olemaan neljä sukupolvea ja siksipä halusin hemmotella rakkaimpiani herkulla, porkkanakakulla.

Sain tämän ohjeen noin 25 vuotta sitten kaveriltani ja siitä lähtien se on ollut yksi suosikeistani. Aikojen kuluessa resepti on hieman muokkaantunut, mutta tietenkin vain paremmaksi. Viimeisin muutos tuli leipoessani tätä versiota, sillä siitä muodostui oikein jännitysnäytelmä.

Porkkanakakkuahan voi hyvällä mielikuvituksella pitää varsin terveellisenä, suorastaan terveyskakkuna sillä siitä löytyy juuresta (porkkanaa), terveellistä tyydyttämätöntä rasvaa sekä hyvää proteiinin lähdettä kananmunaa. No tuleehan siihen vielä vähän muutakin, eli tarvitset seuraavia raaka-aineita.

Taikinaan:

6 kpl kananmunaa
6 dl Sokeria
6 dl Vehnäjauhoja (myös gluteeniton jauho käy, huom! jauho saattaa sisältää nostatusainetta )
1 rkl Leivinjauhoa
1 rkl Ruokasoodaa
2 rkl Kanelia
1 rkl Vaniliasokeria
3 dl Ruokaöljyä
3-4dl Porkkanaraastetta (noin 3 keskikokoista porkkanaa)

Kuorrutteeseen:

400 g Philadelphia maustamatonta tuorejuustoa (tai muuta vastaavaa)
N. 7 dl Pölysokeria/tomusokeria 
150 g Voita

Paista 180 asteessa alatasolla noin 30-45 min riippuen pellin koosta.

Vatkaa munat ja sokeri keskenään. Vaahdon ei tarvitse olla kovaa niinkuin täytekakun taikinassa.
Sekoita kuivat aineet keskenään ja sekoita ne pienissä erissä munavaahtoon, tätä vaihetta ei myöskään tarvitse tehdä vimmatulla vatkaamisella. Lisää öljy taikinaan lirutellen ja samalla sekoittaen sekä lopuksi porkkanaraaste. Sekoita taikina tasaiseksi, taikina on löysää. 

Kaada taikina pellille, voit laittaa leivinpaperin alle mutta tämä kakku irtoaa hyvin myös pellistä (sekä  uunin pohjalta ja seinistä, on testattu). Jos pellin koko on 50x50 tulee kakusta paksu ja mehevä, mutta saattaa myös vähän tursua yli äyräiden jne. Koko 60x60 on varmaan sellainen hyvä koko, ehkä.

Tein tämän ohjeen mukaan mutta nyt ensimmäisen kerran gluteenittomia jauhoja käyttäen, en siis muuttanut mitään muita määriä. Jälkikäteen kuulin että gluteeniton jauho sisältää jotain nostatusainetta joten soodan määrää voi omalla riskillä vähän vähentää jos haluaa. 

Laitoin taikinan sellaiselle pellille jonka koko noin 50x35 cm.  Peltiin kuuluu kansi joten ajattelin että säilyttäminen tulee olemaan varsin näppärää. Mietin että ehkä se gluteeniton jauho tekee tästä taikinasta tiiviimmän (joten en ollut huolissani pellin koosta.) No eipä muuten tehnyt. Onneksi laitoin toisen pellin alapuolelle jos kakku nousee yli äyräiden ja kyllä se sitten nousi, todellakin nousi. Huomasin jossain vaiheessa että kakku suorastaan kupli (kuin saippua) reunojen yli, sitten se alkoi kohota edelleen todella nopeasti ja uunissa näytti nousevan kuumailmapallo joka hetki hetkeltä muuttui kamalan tummaksi. Joku älynväläys iski päähäni ja laitoin foliota kakun päälle. Tästähän tietenkin seurasi porkkanakakun ja folion takertuminen toisiinsa, suloisesti yhteen, erottamattomasti, lopullisesti.

Jännittävien hetkien jälkeen kakun pinta laski ja tässä vaiheessa pelkäsin että kuinkahan paljon kakkua lopulta löytyy pelliltä. Folitaikina kuoren alta löytyi oikein hyvä kakku, tosin vähän viiltelin tummia kohtia irti kakusta, nämä kohdat eivät muodostaneet paria folion kanssa. Aikaisempi älynväläykseni folion suhteen ei siis lopulta ollutkaan huono juttu. Nyt ei tarvinnut viillellä niin paljon palanutta päällistä pois kun se kuoriutui folion mukana.

Sekoitin sulan rasvan tuorejuuston ja tomusokeri kanssa. Seos on sellaista notkeaa jonka voi helposti levittää jäähtyneen kakun päälle. Laitan aina mielelläni vähän liikaa kuorrutetta kuin liian vähän. 

Kaiken tämän höösäämisen jälkeen edessäni komeili upea kuorrutettu kostea ja kuohkea porkkanakakku. 

Kahvipöydässä tämä oli täydellinen menestys! Vävy joka ei pidä makeasta halusi vielä lisää. Kakku ei siis voi olla pahaa kun vannoutunut suolaisen ystävä uppoaa porkkanakakun tainnuttavaan makumaailmaan. 😄