Kortteja postiin ja virkkauksen huumaa

Muutama kortti on hujahtanut postiin kesän aikana. Ihan helpolla ei tästä taloudesta lähde kaupan valmista korttia, tietty pakon edessä voin harkita asiaa. :)

Kaiken muun näpertelyn lisäksi olen nyt ihan hurahtanut virkkaamiseen. Tämä into alkoi jo viime kesänä, mutta jotenkin se jäi vain siihen into asteelle. Nyt olen ottanut koukun käteen ja siirtynyt toiminta tilaan. Koukku suhisten olen virkkaillut afrikankukkaa. Se aika hassua kuinka erilaisia afrikankukkia voikaan syntyä vaikka lanka ja ohje on sama. Näes malli muuttuu mitä myöhempää yötä kohti kello kulkee. Olen saanut aikaiseksi montaa eri terälehtitistä kukkaa, 5-7 terälehteä / kukka. :D

Voi kumpa aika riittäisi tähän kaikkeen! Uuh, selän takana on pinkka ihania kankaita, kukkaron kehyksiä, leimoja ja pussillinen hykerryttävän ihan värisiä lankoja ja kaikkea muuta mistä toivottavasti kehkeytyy vielä paljon tuotteita messuille. :)

Elokuun pikku pussukka

Ihana pikku neiti täytti 10 vuotta ja sen ikäinen neitokainen alkaa jo tarvita omaa pikku pussukkaa jossa voi kuljettaa harjaa, peiliä ja pompuloita, pinnejä ja tietty huulirasvaa. :)

Ajattelin että varmuuden vuoksi haluan tämän pussukan sisuksesta muovimaisen, ehkä se pysyy silloin vähän pidempään puhtaana jos sitä voi pyyhkiä.

Neidin lempivärit ovat pinkki, vihreä ja sininen sekä musta. Melkoinen väriskaala laitettavaksi samaan pussiin. Osa näistä väreistä pääsi nyt pussukkaan.

Pussukan kuva on kankaalle leimattu kuva jonka väritin kangastussilla. Nimikirjain on taas leikattu muovisesta "timantti" nauhasta ja ommeltu kankaaseen. Yritin ensi liimata sitä eräällä strasseille tarkoitetulla liimalla, mutta se ei kyllä pitänyt joten ompeluhommahan siitä sitten kehkeytyi. No pysyypähän nyt kiinni-

Lahja tuntui olevan mieluinen ja sisällä oli vielä niitä lisukkeita jotka löytyivät hetken kuluttua sankarin hiuksista. <3

Koiran ruudullinen pikku peti

Yhtenä erittäin tärkeänä osatekijänä minun puuhailuissani on rakas koirani Robin. Robinin läsnäolo työhuoneessani on jotenkin niin kotoisaa ja samoin myös estää minun täydellisen jumittumisen työhuoneeseeni sillä mr. Robin huolehtii tästä minunkin ulkoilutarpeesta, satoi tai paistoi (nyt sataa juuri kaatamalla)

Rakkaalla koiralla täytyy tietenkin olla joka huoneessa oma pikku peti ja nyt tein uuden työhuoneeni nurkkaan. Tosin pedin koko pienenee sitä mukaan mitä huone täytyy tavarasta ja pusseista ja laudan pätkistä ja mistä lie kaikesta. :O

Siinä se karvaukkeli sitten makoilee ja vaklaa minua kun ommella surruttelen koneella tai maalaan tai sahaan tai ....

Tyyny tarvitsee vielä ehkä lisää täytettä jotta olisi hieman pullempi, toisin näyttää nuo lepohetket melkoisen lokoisilta tuollakin täytemäärällä. :)

Kevään tuotoksia, maalattu lasten pikku jakkara

Ihana lämmin / kuuma kesä on nyt takana eikä työhuoneessa ole tullut oltua kovinkaan paljon. Nyt huone on pullollaan kankaita ja kaikkea ihanaa jotka ovat työn alla koska ne joulumessut ovat jälleen muutaman kuukauden lähempänä. :)

Tässä kuitenkin muutama juttu mitä tuli tehtyä.

Tämä ensimmäinen on kyllä jo keväältä, mutta en ole siitä laittanut mitään kuvia. Tässä ehkä pieni opettavainen tarina, mitä ei kannata tehdä.

Sain ihanan vanhan lasten pinnatuolin jonka "restauroin" osista kasaan. Tuoli on ollut rajussa käytössä leikkimökissä ja oli tosiaan joutumassa takkaan. Liimailin, ruuvasin ja kasasin tuolin. Se ainakin nyt vaikuttaa kovin vakaalta ja kiinteältä. Hioin vanhan kuluneen maalin pois.

Kuten kuvasta näkyy tuoli on hieman kärsinyt ulkona ja nyt minun käsittelyssä. Aloin innokkaana maalaamaan tuolia ClasOhlsonin maalilla, Gloss Paint nro 40, väri Rose.

Jo ensimmäisillä vetäisyillä huomasin että maali ei ole kovin peittävää mutta valuvaa kylläkin. Sitkeästi maalailin ja odotin maalin kuivumista ennen seuraavaa kerrosta ja taas maalasin ja odotin, maalasin ja odotin...

Tässä tuoli maalattuna osin jopa viiteen kertaan. Nyt loppu tuon maalin kanssa tempoilu, ei peitä ei! Äsken löysin Tikkurilan Miranol purkin lopun, se sama maali millä maalasin pakastimen viime syksynä. Taidan vielä sipaista sitä maalia tuoliin niin eiköhän jo silloin riitä.

Eli summa summarium, en ollut tyytyväinen tähän ClasOhlsonin maaliin, tosin vika voi kyllä olla maalaajassa.