Lupasin aikaisemmin laittaa muutaman kuvan hopeantyöstöstä. Tilanne tähän kuvaamiseen tuli kun aloin tekemään
Piinaketjua lähihoitajaksi valmistuneelle siskontytölle.
Ketju on valmistettu 1mm paksuisesta hopealangasta ja AR on 3mm eli renkaan sisähalkaisija.
Ensin piti etsiä ja viritellä työkalut paikalleen ja sitten alkoi langan veivaaminen. Tässä AR koossa pääsen helpolla sillä juuri 3 puikkoon on minulla tällainen ostettu veivi.
Langan pitää kiertyä veivin ympärille tiukasti ja mielellään parin puupalinkan välistä jotta pienet mutkat langassa suoristuvat ja langan kireys on napakka. Siitä on suuri helpotus seuraavassa työvaiheessa. Tosin olin hukannut muutaman jutun ajankuluessa ja jouduin vetämään lankaa tiukasti nahkahanskan kanssa kireelle.
Jos lankaspiraalista on tullut löysä lerpuke on sitä hankala sahata. Olen onnistunut veivaamaan tiukkaa spiraalia mutta siitä huolimatta käytän sahauspuikkoa spiraalin sisällä. Tämä puikko on mummon vanha neulepuikko. Sahauksen helpottamiseksi vetäsen aina välillä mehiläisvahaa sahanterään tai olisin vetäissyt jos olisin sen löytänyt. Tällä kertaa vetäsin kynttilän pätkän sahanterän läpi ja hoituihan se luisto silläkin.
Tässä on sahailun tulos. Kasa lenkkejä punottavaksi. Siitä sitten aukasin lenkit valmiiksi pöydälle ja siitä se punota sitten alkoi. Yllättävää kyllä, kun on riittävän monta piinaa tehnyt muistaa lopulta mallin ilman lunttailua. Rehellisesti sanottuna oli kyllä pakko tarkistaa että muistinko ihan oikeesti sen oikein :)
Tässä linkki piinan saloihin:
http://www.mailleartisans.org/articles/articledisplay.php?key=267
Tässä on Essin ketju valmiina. Vielä odottelen sitä päivää kun saan oman kiillotusrummun. Ehkä joku päivä vielä koittaa hetki kun työhuoneessa rapisee ja kumisee rummuntahtiin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti