Kuka tämän kaiken takana on...

Oma kuva
Helsinki, Finland
Olen ideaähkyyn taipuvainen itseoppinut puuhaaja. Tervetuoloa katsomaan näppien tuotoksia. I'm a self-taught entrepreneur, interested in handi craft and somethimes overwhelmed with new ideas. Lately I've been keen on making purse organizers/pouches. But I also keep on making jewellery. Both purse organizers and silver chains are ”taylor-made.” So that each customer gets just the kind he/she wants. All my silver jewellery is sold by order and imprinted . Let me know if you want to order for your self or as a present a pouch or a piece of my jewellery. My e-mail address is anin@welho.com

tiistai 22. tammikuuta 2013

Da Daa, Lampunvarjostin!!! :)

Jippii, värkkäsin lampunvarjostimen ja viritin sen jo roikkumaan, eikä kukaan ole sitä vielä nähnyt eli sitä ei olla vielä tuomittu :D

Mistä tämä kaikki tällä kertaa alkoi. No, kaivelin kangaskaappini kätköjä kun etsin puikkoja tekeillä oleviini lapasiin. Hups heijaa, jostain hyllyltä kierähti pieni kangasrulla jonka olin joskus ostanut alennusmyynnistä. Jotenkin olin unohtanut kankaan ja hipeltelin sitä hetken aikaa ja tsum! Idea pamahti päähän kuin salama. Tästä teen keväisen kaitaliinan olkkarin pöydälle. Siitä se sitten alkoi.
Kangas on läpinäkyvä organzan tapainen jossa on painettuja kuvioita jotka tuntuvat sametilta. Yksinään tämä pöydällä näyttäisi, no ei näyttäisi oikein miltään. Siispä laitoin alle valkoisen kankaan ja koska tämä kangas on vain 30 senttiä leveä ompelin lisälevennykseksi vielä lisä reunat. Siinä tämä liina nyt komeilee pöydällä. Koska aloitin tämän valko/vaalenpunainen/ruskea linjan, pitihän sitä sitten jatkaa. Tyynyt valmistuivat nopeasti ja mihinkäs sitten katseen suuntaa... Kattoon tietenkin! Oiva paikka jälleen tehdä viritelmiä.

Näin tämä lampunvarjostin kehitelmä sitten alkoi.
 Ensin leikkasin kankaat kieli keskellä suuta (no missä muualla se sitten voisi olla, kun keskellähän se tietty on :D, taas ihan dorka sanonta) Leikkasin organzan ja aluskankaan tarkkaan muotoon. En halunut pyöreää enkä neliötä, vaan juuri tämän muodon. Alareunan leveyden mitan määräsi kankaan leveys, eli 30 senttiä. Yläreunan leveys on 14 senttiä. Kumpaankin reunaan jätin taitos varaksi 4 senttiä.
 Tässä näkyy yläosaan tuleva kehikko johon kiinnittyy lampun johto ja varjostin. Käytin melkoisen pehmeää alumiinilankaa, olisi voinut olla hieman jäykempää, mutta meni se näinkin.
  Sisäosa swaro haamuineen. Katso teksti alla, en tajua miten tämä kuva pomppasi nyt näin :D

 Tässä kuvassa näkyy varjostimen sisäosa. Kiinnitin ulkopuolelle Swaron kuumaliima kiinniteisiä kristalleja. Niinkuin yleistä tinttasin ne tosi kovaan kiinni. Alkuun en huomannut, että alusta jolla niitä liimailin halusi lähteä mukaan. Onneksi sain ne irti, ettei meidän varjostimessa ole sisäpuolella tapettimalleja pikku palasina. Kun ompelin saumat,leikkasin ne kapeammaksi harkkosaksilla, ettei valmiina näy hillitön saumavarahaamu.







Tässä näkyy varjostin kun olen viritellyt alakehikon nuppineuloilla kiinni. Mitin pitkään miten kiinnitän alareunan ja päädyin kangasliimaan. Kivasti sain sen liimattua ilman, että liima tuli läpi kankaan. Tosin liimasin näpit kiinni muutamaan kertaan hyvin tuohon samettiseen pintaan ja sitten piti varoa etten lätrännyt sitä ruskeaa nukkaa valkoiseen kohtaan.  On se muuten kumma juttu, että vaikka
kuinka mittaa tarkkaan esim kehikon kokoa, niin joku menee aina väärin. Onneksi nyt oli tuota taipuisaa alumiinilankaa :D homma hoitui pikku virittelyllä.

Tässä varjostin vielä työhuoneessa kiinnitettynä mummoni kirjomaan kapiolakanaan joka toimii hyvin kaapinovena.



Tsadaa! Varjostin on nyt paikallaan. Yläkuvassa näkyy kuinka näitä swaroja ei näy, hieno idea muuten vaikka ei toimi :D


Ja näin tämä kokonaisuus esittäytyy. Sohvalla pilkottaa yksi pikku tyyny, muut ovat näköjään piilossa.

No niin tämä projekti oli ny tässä. Seuraava odottaa jo puolivalmiina tekijäänsä.

Kaulakoru joka sai kuitenkin elämän :)

Tässä esittäytyy koru, joka sai ehdottoman kiellon lähteä ulos tästä pajasta. Koska olen kovapäinen ja niin on myös tämän korun saaja, sovimme että koru tehdään loppuun saakka ja se päätyy korunsaajalle. Tosin korunsaaja ei tiennyt tätä asiaa sopiessa miltä koru näyttää :D

Tässä se nyt kuitenkin on kaikessa komeudessaan.
Koska tekijä itse kulkee vinkkelissä, niin näköjään tämän kuvan teksti mukailee tekijäänsä.

Ikinä en olisi uskonut jolle olisi tätä hommaa tehnyt, miten hillittömän kovaa on sormustimen metalli. Ainakin tämän kyseisen sormustimen. Ostin uudet metallin poranterät ja hurrutin melkoisen kauan ennenkuin mitään reijän tapaistakaan alkoi muodostumaan. Kyllähän se sitten lopulta läpi meni.

Ketjuksi laitoin tuon palloketjun, sillä mielestäni se sopii jotenkin tähän tyyliin. Nuppineulat ovat upotettu kuumaliimaan ja päälle liimasin vielä lankaa peittämään liiman.

Rehellisesti sanottuna jouduin irrottamaan kerran tämän kuumaliima nuppineula systeemin sormustimesta ja lopulta liimasin tämän kokonaisuuden kontaktiliimalla uudestaan sormustimeen.

Että semmoinen pläjäys tällä kertaa.

Pari uutta projektia odottaa julkaisua :)