Kyse on siis todellakin ihanista napeista ja kankaista, pitseistä ym. ihanasta sälästä. Kiitos anteliaan mukavan ihmisen! Hän oli viisaasti päättänyt antaa hänelle tulleet ompelutarvikkeet ja materiaalit eteenpäin, eikä hävittää niitä itselleen tarpeettomina kaatopaikalle. Siitä nappien lajittelun ja järjestelyn ja hiplailun innostamana tein muutaman korun.
Tätä saamaani aarrelastia tutkiessa löysin yhden vetoketjun, joka suorastaan lumosi minut. Vetoketju ei ollut kovin erityisen erinäköinen muuten, kuin se vedin osa oli siro ja erilainen kuin muiden ketjujen vetimet. Avatessani vetoketjua tajusin sen lumon. (nyt kuulostan kyllä ihan höyrähtäneeltä) Ketjun hammastus oli metallia ja yleensä sellaiset ketjut eivät liu'u niin helposti, mutta tämä aukesi kuin ilmaa vaan ja samanlailla se myös sulkeutui. Kello oli jo pitkälle yli puoli yön kun havaitsin avaavani ja sulkevani sitä ketjua onnellisen tyytyväinen hymy naamalla puoli nukuksissa. Ehkä silloin olikin jo aika mennä nukkumaan. Aamulla oli kuitenkin vielä pakko avata ja sulkea se muutaman kerran.(Sekä aina silloin tällöin vain varmistuakseni kuinka ihan se ketju on) Sitä nimenomaista vetoketjua en kyllä aijo ommella mihinkään! Se ketju pääsee erityissäilytykseen niiden muiden hillottujen juttujen seuraksi. Voi kumpa sellaisia vetoketjuja vielä löytäisi, luulen, tosin että niitä ei enää valmisteta. :( tai en ainkaan ole sellaisiin törmännyt missään aikaisemmin.
Olen kyllä puuhannut vähän muitakin juttuja kuin availlut ja sulkenut vetoketjuja. Viimeisin vakava villitys on tehdä sukututkimusta. Se on niin mukaansa tempaavaa! Vihdoin tiedän mistä olen "kotoisin" tai ainakin muutama prosentti minusta :D
Täällä Suomessa me olemme kyllä geneettisesti melkoisen pieni porukka. Sukulaisia onkin löytynyt yllättävän läheltä. Mieheni sukulainen asuu samassa rapussa! Tosin, olen päässyt niinkin pitkälle omalta puoleltani kuin vuoteen 950! Siellä eräs viikinki herra on ollut aktiivinen ja saanut aikaan aikamoisen jälkipolvien paljouden. Viikkari verta virtaa siis meikäläisen suonissa maustettuna juutalaisella verellä. Aika vinha yhdistelmä ;). Suku on siis pääosin lähtöisin Ruotsin puolelta ja tämän juutalaisen alkujuuria en ole vielä ihan kokonaan selvittänyt, merkit viittaavat lopulta kuitenkin lähi-itään. :D Aikaisin merkintä hänen taustastaan tulee 1600 alkupuolelta, todennäköisesti hän oli kauppias Puolasta. Kovasti vielä yritän päästä siinäkin sukuhaarassa eteenpäin tai taaksepäin, mitenkäpäin pitää tässä kohtaa sanoa?
Muutamia tilaustöitäkin olen myös tehnyt. Muistin jopa ottaa kuvan yhdestä korusetistä.
Pohdiskelin tätä korua ja ajattelin, että siitä tulee melkoinen sillisalaatti! Eräänä iltana menimme ystäviemme luokse kylään ja näin siellä seinällä aivan upean taulun! Se oli niin kaunis ja kas kummaa, värit olivat juuri nämä mitä koruun oli tulossa.
Sen talun innoittamana ja rohkaisemana tein sitten tämän korusetin. Asiakas oli jo aikaisemmin ostanut minulta erään korun, jonka malliin hän oli tykästynyt. Tämä malli on nyt sama, kaksi vaijeria pienellä välillä erotettuana alhaalla ja liittyvät sitten myöhemmin ylempänä yhteen. Asiakas toivoi myös rannekorua. Ajattelin, että koska kaulakoru on "kerrottu" alhaalta, niin olisi kiva että rannekoru olisi myös " kerrottu". Siispä luotin memorywirein taikaan. Memorywire koru on nopea laittaa käteen, sopii monen kokoiseen ranteeseen ja ennenkaikkea on myös näyttävä. Minusta kokonaisuusdesta tuli erittäin kaunis. Vielä tärkeämpää on että asiakas myös ihastui koruun. :)
Vielä jotain ompelusta. Tein aika kivan essun lahjaksi ja hukkasin sen kuvan, onneksi en essua. Kaikesta huolimatta se on kiva pikku essu pienelle tytölle. (Kuva siis kateissa, ehkä löytyy vielä jostain odottamattomasta kansiosta, mahdollisesti sukukuvat :D )
Viimeisenä mutta ei vähäisimpänä; Tässä eräänä päivänä näin todella briljantin idean, kuinka säilyttää ompelukoneen puolia. Niillä kun on tapana purkautua ihan itsekseen laatikossa, erityisesti jos on hiukkankaan liukas lanka. Siispä menin ja tein näin...
Nyt vaan ostamaan lisää näitä varpaanväli levittimiä, että saan loputkin puolat ojennukseen. :D
Tässä tämä tällä kertaa. Edessä on paljon hommia, ehkäpä vihdoin yksi keittiöremontti ja siinä rakennuspölyn seassa vielä lisää sukututkimusta....
