Tietenkin kun näin ihanan pikku lapsenlapsen olen nyt saanut, niin olen asiaan "jonkin" verran valmistautunut etukäteen.
Mielestäni nykyään sisustus on melkoisen pliisun väristä ja näin värien ystävänä olen päättänyt että mummolassa sitä väriterapiaa sitten kyllä riittää. Siispä valmistin vauvalle ja hänen tulevalle serkulle turvallisen mummolan sängyn, sillä meidän perheeseen kuuluu myös kovin tarkkaavainen pieni koira joka on näin lyhyen ajan sisällä sisäistänyt myös uuden roolinsa. Vauvan tilanne täytyy tarkistaa aika ajoin ja erityisesti jos pikkusesta kuuluu jotain ääntä. Ihan pelkkä tuhinakin riittää. En nyt ole kuitenkaan niin vakuuttunut että tämä karvainen vahti on täysin luotettava joten mummolan sänky pitää olla kaikellalailla turvallinen.
Suunnittelin pinnasänkyyn pehmusteet jotka myös estävät pienen kuonon tunkeutumisen sänkyyn. Halusin sängyn, joka ei näytä sisältäpäin katsottuna kaltereilta, joten pehmusteet kiertävät koko sängyn ympäriinsä.
Sisäpuolella olevat kuvat piristävät ja ehkä niistä saa jotakin kivaa kerrottavaa silloin kun on nukkumaanmenoaika.
Kuvien piirtäminen oli hauskaa puuhaa ja yritin varoa ettei niistä tule pelottavan näköisiä, olisi kamalaa jos lapset pelkäisivät mennä mummolan sänkyyn nukkumaan.
Sängyn päälle taas halusin virkata afrikankukkapäiväpeiton josta taisinkin jo mainita kauan sitten. Tämä peittoprojekti kyllä kesti ja kesti. Kuvittelin jo kauan sitten virkanneeni noita kukkalappuja tarpeeksi kunnes aloin asettelemaan niitä jotta voisin nähdä tämän valtaisan tulokseni. No eipä ollut tarpeeksi kukkia, saman verran sain vielä virkutella jotta vaadittavat mitat täyttyivät. Virkkasin vielä reunaan lisuketta jotta peitto levenisi hieman. Toiselle puolelle kiinnitin ohuen flease kankaan joka kivasti peittää päätelleet langat. Kuvittelin että voisin kiinnittää kankaan viimeiseen reunavirkkaukseen, huomasin heti että homma ei ihan toiminut miten olin sen kuvitellut. Koukku ei mennyt kankaasta läpi joten neulalla se sitten sujui. Kiinnitin sen myös sieltä täältä pikku pistoilla joten kangas ei pääse liikkumaan keskelläkään.
Tässä tämä koko komeus on. Lankaa meni riittävästi, sitä haettiin aina lisää ja lisää, sävyjen määrä kasvoi yllättävästi kun samaa lankaa ei enään löytynyt, mutta ei se mitään! Tästä tuli ihana :D
Kokoomisvaiheessa tapahtui vielä yksi juttu. Olin hyvin keskittynyt kiinnittämään näitä lappusia oikeaan järjestykseen kun huomasin outoa liiketta makuuhuoneen ikkunalla. Sisälle tunki orava!
Hengitys salpaantui, kädet sätki enkä saanut sanaakaan ulos. Onneksi orava häipyi ulos yhtä nopeasti kuin tuli sisäänkin, mutta mutta. Tämä episodi sai kuitenkin aikaan sen että hädissäni virkkasin yhden lappusen liikaa sivulle. Siitä tuli nyt sitten oravankukka. :)
Tässä nyt sitten vielä muutama juttu jakoon.
Vauvan oman sängyn lakanat ja sivupehmusteet, made by mummo.
Vaipanvaihtoalusta.
Ja viimeiseksi syntymäpäivälahja jonka tein äidilleni. Hän on oikein tuhattaituri ja tässä muutamia juttuja joita rakas tuhattaituri tarvitsee jos oikein hätä yllättää.
Saataa olla että tulevat päivitykset jotenkin liittyvät vauvoihin. Yritän kyllä tehdä välillä jotain muutakin kuten sukututkimusta, mutta mikä sille voi että huomaa selaavansa pinterestiä eikä kirkonkirjoja. :D
Tästä on nyt hyvä taas jatkaa puuhailua kun selän takana on pehmeää vaalenpunaista kangasta...
