P=pulla :)

Haa, tällä kertaa otsikko tosiaankin alkaa jälleen p kirjaimella, mutta aiheena onkin pulla! Ihan vaan ajattelin laittaa tänne muutaman kuvan pullista joita tänään leivoin. Eihän tietty itse pullassa ole mitään niin ihmeellistä kuin se IHANA maku, mutta näissä pullissa onkin joitain aivan uutta mitä en ole aikaisemmin tehnyt.


Okei, myönnettävä on, ettei visuaalisesti nämä ole niitä kaikkein upeimpia. Kuitenkin idea oli mielestäni fantastinen. Tilanne nimittäin oli sellainen, että minulla jäi järkyttävän paljon pikku vaahtokarkkeja käyttämättä erääseen pikku projektiin. Tämä vaahtokarkkipussi vaani pöydällä odottaen milloin voi hyökätä suuhuni kasvattamaan hiilarien määrää (suunnattomasti, sillä pussi on suuri) Tilanteeseen piti siis puuttua ennenkuin se olisi myöhäistä. Mietin, että mihin ihmeeseen ne vaahtokarkit voisin käyttää ja tsadam! Idea tulla putkahti päähäni kun sain pyynnön leipoa pullaa erääseen toritapahtumaan. Niinpä tein aivan uuden pulla version. Tässä näette vaahtokarkkipullakierteen ennen ja jälkeen uunin. :)

Jälleen kerran kuvien katseluun oikeasta suunnasta joutuu käyttämään niskaliikettä. Jostain kumman syystä nämä kuvat tulevat tänne sivulle näkyviin väärässä asennossa vaikka ne on tallennettu kuvakansioon ihan oikein päin. Anyway, tältä ne nyt sitten tosiaan näyttävät.

Ongelmaa tietenkin löytyy jokaisesta uudesta jutusta, niin myös tästä. Tietenkin vaahtokarkki voi palaa poksauttaa hetkessä mustaksi. Yritin estää moisen mustan palleron näkymisen erilaisilla koristeilla. Tulipa kokeiltua  nyt myös miten esim. kakunkoristeluun tarkoitetut pikku kukkaset käyttäytyvät uunissa. Ihan täydellisesti ne siellä pärjäsi. Näkö ei ole tässä pullassa se kaikkein ratkasevin, vaan se MAKU! Lurps, aivan ihanan makuisia ja niin sopivan kosteita sisältä. Varmuudenvuoksi laitoin pullakierteet paperivuokiin, kun en ollut ihan varma lähteekö vaahtokarkit valumaan pellille, eivät lähteneet.

Niin ja tässä vielä näkee että nomparellit käyvät myös pullan päälle hyvin, eivät nekään sulaneet tai palaneet tai painuneet pullan sisuksiin piiloon.

Ja nyt takaisin toisen p projektin kimppuun, purse organisaattorit odottavat tekijäänsä. Kunhan ensin syön jälleen kerran yhden pullan. (Itseasiassa, nythän syön pullan ja vaahtokarkit! Eihän tämä briljantti vaahtokarkkien hävitysidea tuottanutkaan alkuperäistä tulosta! )

On ne niin hyviä....

Anin näpit ovat kiinni purse organisaattori pussukoissa

Tässä on nyt käynyt niin, että pussukat ovat saaneet suurta suosiota :) ja minähän sitten valmistan niitä innokkaasti. Tässä nyt muutamia viimeisiä malleja.

Nämä kaksi ensimmäistä pussukkaa tulevat lahjoiksi nuorille ylioppilaille. Kaikkia yksityiskohtia ei voi vielä paljastaa näin julkisuudessa (ihan kuin olisi kauhean suuri vaara että saajat seurailevat Anin blogia :D )

 Kaikissa pusukkoissa yritän saada näkyviin jotain käyttäjästä, hänen harrastuksestaan tai muusta mikä inspiroi käyttäjää. Kulkeehan tämä pussukka lähes koko ajan mukana. Olisihan se ihan kamalaa jos kassissa olisi jokin kamalan värinen hirvitys. No, nähtäväksi jää mitä näiden lahjojen saajat pitävät pussukoistaan.

 Tämä pussukka taas vaihtaa maisemaa ja mannerta. Ulkokuori on tehty uuden kohdemaan  väreihin ja pussukan sisus taas muistuttaa mistä sitä oikein ollaan lähdetty ja mikä ei koskaan muutu :)

 Pieni metallinen läpyskä, joka roikkuu taskunsuussa on pikkuinen "credit card" ja  allekirjoituksena Rich Spender.

 Viimeisenä, mutta ei suinkaan väihimpänä on tyylikäs musta pussukka. Käyttäjä toivoi, että pussukassa olisi jotain mustaa ja toiveena oli myös että saan yllättää. Se yllätysmomentti olikin muutaman tuskaisen hetken projekti, mikä voisikaan olla kiva yllätys.

Yllätyksenä tein sisätaskuun pienen tekstin, olin niin onnellinen tästä ideasta :D Muutenkin sisuksesta tuli mielestäni oikein hauska. Ulkopuoli on hillityn rauhallinen ja sisältö on hauska. Tämä määritelmä kuvastaa myös käyttäjää, hillitty ulkoisesti ja luonteeltaan hersyvän hauska.

Kokonaisuutena kaikista pussukka projekteista voin sanoa, että tämä on TOSI HAUSKAA :) Olen jopa oppinut nyt muutaman uuden pikku kikan kuinka punsseloitavat läpyskät saa lähes aina onnistumaan. Siitä huolimatta olen kuitenkin sitä mieltä, että pikkusen vinkkeliin menevät kirjaimet ovat käsityön leima.

Innolla valmistan taas uutta pussukkaa, saa nähdä minkälainen on tämän pussukan lopullinen ulkonäkö. Hi hii (toivottavasti nyt ei hymy hyydy)

Jotta koko homma ei menisi  pussukaksi, niin tässä on sitten ihan toisenlainen pikku pussi.

Ihana suoloinen nuppusuu syntyi ja halusin tehdä hänelle oman pienen pussin. Vielä ei tämä pikku prinsessa omaa käsilaukkua kanna, mutta ehkä hänellekkin kertyy omia pikku pinnejä ja hiuskoristeita mitä voi vaikka tänne laittaa. Kortti lähti sitten myös pussin mukaan.

 Tällä seuraavalla ajatuksella lähden nyt kehittelemään uusia kujeita pussukoihin!