Hopealangasta on tosi mielenkiintoista punoa ketjuja.
Alkuun piti hankkia muutamia työvälineitä; mummon vanhat metalliset neulepuikot väänsin veiveiksi. Hankin 30 cm pätkän tammilautaa, johon sahasin v mallisen vaon ja porasin erikokoisia reikiä veiveille. Pari ruuvipuristinta laudanpalalle ja viimeiseksi korusepänsahan. Onneksi sahan myyjä valisti sahanterien napsahtavan helposti poikki, joten ostin niitäkin nipun.
Ensiksi harjottelin ketjunteon alkeita hopeoidulla kuparilangalla. Niskat jäykkänä veivasin tiukkaa spiraalia puikon päälle. Sitten se uskomattoman tuskallinen sahaaminen alkoi. Jotenkin tuntui ettei sitä spiraalia saa pysymään paikalla niin että ne renkaat irtoisivat helposti pois. Hinkkasin mehiläisvahaa sahanterään, jotta se luistaisi paremmin (luistihan se) Lopulta tungin toisen puikon spiraalin sisään ja tein siitä näin sahauspuikon. Johan alkoi homma luistamaan. Vihdoin niitä renkaita alkoi syntymään.
Renkaiden sahaamisen jälkeen virittelin renkaat auki asentoon ja aloin seuraamaan tarkasti punontaohjeita netistä. Jotta hommaan tuli haastetta aloitin ketjun nimeltä piina. Piina onnistui sitkeän yrittämisen jälkeen. Seuraavana päivänä kun aloin jatkamaan piinaa, ei ollut harmainta aavistusta miten se menikään! Taas kovaa yritystä ja onnistuihan se :)
 | ||||
Ensimmäinen piina Ensimmäisen ketjun jälkeen innostus vei mennessään. Veivi sai uutta lankaa ympärilleen ja seuraavaksi tein toisen ketjumallin, puoli persialainen, tuska. Ihan mielettömän nopea ja hauska tehdä :)
|
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti