Tässä erään päivänä hurahdin lampaisiin. Nyt en puhu syötäväksi kelpaavista lampaista, vaan tälläisistä pehmoisista pikku pörriäisistä. Näiden ompelu on ollut hauskaa ja yllättäviäkin tilanteita aikaansaavia. Eräänä myöhäisenä iltana kun olin kokoamassa käsin korvia ym.osia lampaan vartaloon kiinni, ihmettelin kuinka kovaa onkaan frotea kangas. Tungin kaikin voimin neulaa, mutta sormivoima alkoi jo hyytyä. Nappasin pikku pihdit avuksi ja kyllähän se neula sitten lopulta läpi meni. Ja kas kummaa, lammas olikin nyt sitten ommeltu kiinni kynteeni :) Ei ihme että neula oli tiukassa.
Tässä tämä jäljellä oleva joukko nyt esittäytyy.
Vasemmalla laidassa on Eino etutukka, nimi tuli siitä kun turvan (kaippa sitä naamaosaa lampaalla turvaksi kutsutaan) meni hieman vinoon ja sen seurauksena syntyi pieni epäsuoruus otsalinjaan. No, kun joku asia ei ole täydellinen ja sitä ei voi peittää, niin sitä pitää sitten korostaa. Näin Eino sai otsatukan :) Oikean puoleinen tyttö lammas on lähdössä ihanan pikku Miljan kainaloon. <3 Kesikimmäinen on vielä täysin identiteettiä vailla, saa nähdä minne tämän matka vielä vie.Yksi pieni lammas lähti jo pikku Bettiinan mukaan. Ehdin kuitenkin napata vielä poseerauskuvan tästä suloisuudesta.
Oikein hyvää pääsiäistä kaikille!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti