Kyse ei kuitenkaan ole sokerihumalasta, vaan sokerin aiheuttamasta riippuvuudesta. Niin, Pulmu palasokerit rulettaa nyt tässä kodissa. (Kiitos siitä Erikan) Nämä palasokerit saavat sormet toimintaan. :)
Varmasti useimmissa kodeissa hellat ovat hohtavan puhtaat, vaan ei meillä. Vaikka ruuanlaiton jälkeen (melkein aina) hellan pyyhinkin, niin kyllä siihen on palanut käytön jäljet. Vaan eipä ole enää! Pulmu palasokerilla saa naarmutonta puhdasta jälkeä. Se kuulosti niin epämääräisen omituiselta, että oli pakko kokeilla ja nyt olen jäänyt ihan jumiin tuohon palasokerilla hinkkaamiseen. Sokeripalaa kostutetaan pikkuisen ja sitten sillä hinkataan mitä nyt sitten hinkataankaan. Jos palaa kastelee liikaa, niin se murenee näppeihin.
Olen kokeillut nyt tätä tekniikkaa myös moneen muuhunkin kohteeseen, pelittää ihan kivasti. Paitsi, etten ole saanut mitään näkyvää aikaseksi kuparikattilan pintaan. No, siivottavia kohteita kyllä näyttää tältä löytyvän, joten palaan takasin hinkkaamaan.
Yritän tässä hinkkaamisten lomassa välillä saada vielä tehtyä muutakin, esim. koruja :) niin ja se ikuisuus projekti lampunvarjostin keittiöön on vielä vaiheessa.
Kannattaa kokeilla sokeritekniikkaa! :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti