Sain valmiiksi hillittömän makeen pussukan. Tätä on pakko kehuskella, sillä sen tekemisen aikana opin paljon . Ensinäkin, älä hymistele itseksesi kuinka näppärä olet, ennenkuin homma on valmis. Minä tein juuri niin ja siitähän ne ongelmat sitten alkoivatkin. Tässä pussukassa kun on vetoketju. Halusin tehdä sen niin, ettei se tule eteen silloin kun se on auki, eli vetoketjun "hammastus" ei saa raapia käsiä kun kaivaa tavaraa pussukasta. Silloin täytyy ommella vetoketju sellaisella listalla varustettuna. No tässä tuli se ensimmäinen ongelma, mittavirhe. Ompelin sen hienon lista-vetoketju hommelin valmiiksi ja aloin virittelemään sitä pussukan vuoreen, vain todeten että se vuorihan oli ihan väärän kokoinen. En ollut muistanut huomioida päätyjen leveyttä (ihan kuin en olisi ennen näitä pussukoita tehnyt!) No eipä siinä auttanut muuta kuin ommella ihan omat päätykappaleet. Itseasiassa tästä mallista tuli tosi kiva.
Kangas josta pussukan tein on mielestäni niin mahtavan ihana, niin kauan ennen kuin sitä alkaa ompelemaan. Tämän pussukan teon aikana olen joutunut vaihtamaan neulaa, paininjalkaa useaan otteeseen ja pitipä sitten vielä purkaa koko konettakin kun joku systeemi jäi jumiin niin, että neula jysähti koneen sisälle kiinni. Pussukassa on muutamia tosi paksuja kohtia jolloin sormet tunkivat kangasta paininjalan alle otsa rypyssä. Mutta ha haa, lopputulos oli kaiken vaivan arvoinen!
Joo, olen myös löytänyt uuden tavan käsitellä kuvia, kuten varmaan näkyy :)
Ompelukone surraa jälleen....
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti