Tuplamummon laukku pläjäys

Lapsenlapsia on nyt kaksi joten hoitolaukkujakin on kaksi. Tämä uudempi laukku on hieman aikaisempaa laukkua pienempi.

Laukun väri on toivomuksen mukainen eli musta. Muutenkin tämän laukun malli ja tyyli on hillitty mutta kuitenkin käytännöllinen.

Halusin laukkuun tiettyjä elementtejä. Laukun etuläppä on se juttu tässä laukussa.

 Kuten kuvasta näkyy on läpässä kolmion mallinen vetoketjutasku. Idea tähän tuli jostain, en tiedä mistä. Jälkikäteen huomasin että miniällä oli pikkuinen käsilaukku jossa oli myöskin sama idea. Tosin olin jo silloin leikannut ja suunnitellut laukun eli idea oli täydellinen miniälle.

Ideana kolmionmallinen vetoketujutaku mahtava kuin myös lopputulos, mutta kyllä siinä muutama hikinen hetki vierähti kun funtsasin mikä osa ommellaan missäkin vaiheessa jotta taskun vuoriosa istuu läppäkankaan väliin kauniisti (ja oikein päin). Joskus sitä miettii, että miksi ihmeessä pitää keksiä jotain noin hankalaa, mutta sitten samantien ymmärtää että se on haaste itselle ja se pitää päihittää. Siispä päihitin tämän haasteen.

 Läpän alle ompelin ulkotaskut, joihin tein pienet laskokset jotta taskuun mahtuu vähän "pulleampaa" tavaraa. Tuossa keskellä näkyy läpän kiinnike solki. Tämä vain varmistukseksi jos läppä läpättää tuulessa niin tämä sitten kiinnitää sen laukun etuosaan.

Laukun takapuolella on vetoketjutasku ja vetoketjussa roikkuu pikku tutti jotta huomaa mitä tärkeätä tässä laukussa kulkee.

Sisäosa on ommeltu sadetakkikankaasta. Valitsin tämän hopean koska mielestäni se on hillitty ja sopii kuitenkin hyvin tähän tyyliin. Somistuksena on tähtinauhaa.

Sisälle tein myös muutaman jutun. Ensimmäinen on pikkuinen likavaate pussi. Materiaali on samaa kuin laukun sisusta.

Sain taas mielestäni briljantin idean. Keksin, että tähän sopii mainiosti siirtokuva. Voi että mikä älypää! Kangashan on käsitelty vettä ym. hylkiväksi niin kyllähän se sitten hylkii siirtokuvan liimaakin kunnes se sitten jämähtää siihen kiinni, tosin se voisi hyvin äkkiä myös kärähtää mustaksi mössöksi mikä Ei lähde irti.

Toinen juttu mikä tein oli hoitoalusta johon kuitenkin rohkeana kiinnitin kuvia (koska edellinen ei palanut). Ideoin siihen nauhat jolla voi kiinnittää koko komeuden rullalle. Käytännössä sitä tuskin tulee rullattua, ei mitää järkeä koko nauhoissa. Rullasin sen kokeeksi jotta näen jääkö siihen ryppyjä. Kyllä jää, ja paljon.

Olihan sitä laukkua vielä täytettävä parilla muullakin jutulla. Kaikesta en ole ottanut kuvia mutta yksi tuli vielä kuvattua.

Tässä pussilakana johon halusin lisätä tärkeää tekstiä. Piirsin tekstit valkoiselle lakanakankaalle ja ompelin kaitaleen lakanan keskelle ja sauman päälle vielä pykänauhaa. Mielestäni lopputulos on suloinen ja sopii hyvin pikku poikavauvalle.

Mummoilu on vienyt minut mennessään. Olen "aikalailla" innossani :D tästä uudesta elämänvaiheesta. Se tulee kyllä varmasti näkymään blogi päivityksissäni.